Aika - Anna Puu

Oon kaiken osannu liian hyvin piilottaa

Mut täytyy myöntää et on ollu vaikeaa

Ja kun mä hymyilen

Nii ei kukaan kysele, aa-aa-a

En ole oppinu vielä apuu pyytämään

On ollu helpompaa jotain muuta esittää

Sä oot mun ystävä

Joka seisoo vierellä taas uudestaan

Uudestaan

Ei oo kun aikaa, joka parantaa

Aikaa, joka unohtaa

Ei oo kun aikaa, joka pelastaa

Uu-uu-uuu uu-uu-uu-u-u-uu

Uu-uu-uuu uu-uu-uu-u-u-uu

On viime päivät ollu suuria aaltoja

Oon henkeni eestä joutunu pakoon niitä uimaan

Sä oot se ainoa

Joka oottaa rannalla taas uudestaan

Uudestaan

Ei oo kun aikaa, joka parantaa

Aikaa, joka unohtaa

Ei oo kun aikaa, joka pelastaa

Uu-uu-uuu uu-uu-uu-u-u-uu

Uu-uu-uuu uu-uu-uu-u-u-uu

Ei oo kun aikaa (aikaa), joka parantaa

Aikaa (aikaa), joka unohtaa

Ei oo kun aikaa (aikaa), joka pelastaa

Uu-uu-uuu uu-uu-uu-u-u-uu

Uu-uu-uuu uu-uu-uu-u-u-uu

Aika, aika, aika, aika, aika, aika

Aika, aika, aika, jaa, aika