Taivaanääreläiset - Cmx

Kun olit sanonut mitä sanoit

kuulin tuhannen oven

varjoisilla käytävillä vääjäämättä sulkeutuvan.

Kun olit sanonut mitä sanoit

näin risteytyväin teiden mutkiin

lakastuvan tuhannen tienviitan.

Ja räpäytit vain silmiäsi

katsoit hetken muualle

kun sukupolvia kuoli ja kaupungit sortuivat.

Väistyköön päivät ja kalvetkoon kuut,

riittäköön rakkaus vain aamuun.

Sulkekoon kuolema pettäjäin suut,

en usko rakkauden haamuun, kalpeaan.

Kun olit sanonut mitä sanoit

minun sisälläni kuoli joku lapsi,

joka uskoi loputtomaan maailmaan.

Kun olit sanonut mitä sanoit

olin vapaa tänne kulkemaan

missä jokainen on kohtalonsa kanssa yksinään.

Siitä päivästä jäi pala hajoavaa taivasta kurkkuusi

ja otsallesi kuutamosta sirpale,

siitä päivästä jäi merentumma laine silmäkulmiisi

ja tuulenpesä asunnoksi kylmyyden.

Väistyköön päivät ja kalvetkoon kuut,

riittäköön rakkaus vain aamuun.

Sulkekoon kuolema pettäjäin suut,

en usko rakkauden haamuun, kalpeaan.