Taiteilijaelämää - Ismo Alanko

Kolme grammaa hasista on päiväannoksein

Amfetamiinia muutama viiva livahtaapi yksintein

Lähdenpä tästä nappaamaan parisenkymmentä

Tuoppia kun janottaa näin yösyömmellä

Liikaa, vain vähän liikaa on riittävä annokseni

Liikaa, vain vähän liikaa mä tartten ravinnokseni

Taas kohtuuttomasti täytyy pian rakastuu

Päivät pannaan aamulla pulkkaan oli sitä lunta eli ei

Pulkalla Plutoon painellaan, ei kelpaa rillumarei

Kokaiini, LSD, ecstasya, juu

Aina raikas Koskenkorva välipalana maistuu

Liikaa, vain vähän liikaa mä sieniä napostelen

Liikaa, vain vähän liikaa mä rauhoitun pillerien kanssa

Joka yö kun liikaa minä rakastun

Taiteilijaelämää, minä, Meller ja Morrison

Taiteilijaelämää, nimeni historian kirjoissa pian on

Taiteilijaelämää, niin kuin Eino, Pena sekä John

Taiteiljaelämää, historian kellastuneet lehdet puista putoaa

Ja lumi peittää maan

Huomenna täytyy jostain hoitaa ripeästi valuuttaa

Apurahat juoksee nopeammin kun rokkari raahustaa

Lasten säästöpossut täytyy avata vasaralla

Tai kylttyyri kykkii housut kintussa pusikossa paskalla

Liikaa, taas tunnen karmivan kriitikon ahdistavan

Liikaa, se vaatii liikaa mun pieneltä sielultani

Taas kohtuuttomasti täytyy pian rakastuu

Taiteilijaelämää, minä, Meller ja Morrison

Taiteilijaelämää, niin kuin Eino, Pena sekä John

Taiteilijaelämää, nimeni historian kirjoissa pian on

Taiteiljaelämää, historian kellastuneet lehdet puista putoaa

Ja lumi peittää maan