Syksy - Juha Tapio

Kun parvet lentääetelään,

niiden lentoa mähiljaa

katselemaan jään

Ja vaikka päälläikijää,

sydämessäroudan alla

alkaa lämmittää

Mut talvet mukana kulkee,

vaikka kuinka lämpimään mun

askeleeni veis

Ja viimat syliinsäs sulkee,

niihin nojaten mänämä

syksyn laulut tein

Ja vaikka olen joskus vain väsynyt mies

Tahdon loppuun asti käydäkoko tien

Siinävahvistakoon mua se suurin

Joka kyllätietää, mitätiellävaaditaan

Kai siksi tunnen ikävää, kun yhtään

sävelmääen täälläosaa lämmittää

En silti laulamasta laata, saata sillä

muustakaan ei lämpöäjää

Ei täälläilmaiseksi saa, mitään siksi

suurinta näin ihmetelläjaksaa

Kun ilman syytälahjoittaa, voiman jolla

tässäkylmyydessätaivaltaa

Ja vaikka…

Kai joskus meistäjokainen,

tarvitsee vahvistuksen

Sille ettäsentään ihmiseksi

kelvollinen on

Vaikken sitäuskoiskaan,

enkäoppis luottamaan

Sinun edessäsi tuntea ei tarvis häpeää