Historiaan f. Uniikki - Mikael Gabriel

Lasken pääni tyynylle, hetken nukahdan

Mä oon syytön siihen, et sä elät kokoajan humalas

Ja oot käyny ehkä pimeel kujallaki

Tää pelasti mut, siks annan kaiken uran takii, ami

Pystyn puhuu kielii, kolmee sujuvasti

Kutsu mua puhujaks, beibe

Tää on raita, mikä tappaa sut, hakkaa

Hellään otteeseen nappaa mut, ah

Istun ajatteleen itekseni

Et kenelle puhun, sulle, teille vai itelleni?

Miten se meni, se minkä mä joskus kadotin?

Ja kenelle teen?

Minkä takia mä alotin?

Mua varotettiin, et tää ei oo sun työtäs

Ei päivääkään töitä, nyt se on liian myöhäst

Ysärin lapsi antaa ku kasari turpaan

Muttei antanu turhaan, mä tiesin, et:

Se tulee vastaan vielä

Ne tulee kostaan, mä tiedän

Ja jos mut joskus täält viedään

Jättäkää mun nimi histori-a-a-aan

Histori-a-a-aan, histori-a-a-aan

Historia-a-aan.

Shht

Herään, nään samat kasvot vastassa

Täst puhuminen on mulle jotenki raskasta

Hiljaa, shht, kun mä avaudun teille

Vaikkei ne ymmärrä, et mä tein tän teille

Tein tän eilen, tein tän toissapäivän

On poissa äijät, jotka oli tääl viel toissapäivän

Eikä huomista näy

Historia enää mun suonissa käy

Se sattuu ku ei oo ketään

Kenelle elää, kenen vierest herää

Ja jo pienest asti se selväks tehään

Et partaterää ei vaan käytetä enää

Tytöt näytetään, et ne ranteet on puhtaat

Vaatteet on mustaa ku sisäl on tuhkaa

Mikä mä oon?

Mikä tekee must tälläsen?

Mul on päällä se… (Kirjota mut historiaan)

Se tulee vastaan vielä

Ne tulee kostaan, mä tiedän

Ja jos mut joskus täält viedään

Jättäkää mun nimi histori-a-a-aan

Histori-a-a-aan, histori-a-a-aan

Historia-a-aan.

Shht

Jee

Sukella syvemmälle, vielä vähäsen

Tartu katseeseen, voit siellä nähä sen

Sen, et uhrannu fucking kaiken

Kestäny paineet, vaik se todellakin vaikeet

Tyttöystävät hajottanu pala palalta

Se on helppoo ku oot naimisis tän alan kaa

Enkä mä tarkota pahaa, mä tarkotan vaan

Et kohta jo kolkyt, enkä vielkään osaa rakastaa

Mitään muuta ku tät kulttuurii

Ja ehkä joku Kaunotar viel rakastaa tät Kulkurii

Mut siihen aikaa, joka kultaa munki muistot

Enkä vielkään tiiä, oonks mä vankilas vai huvipuistos

Välil ku karus sellis, välil ku karusellis

Ainoo varma, et tääl sit tehään jotain poikkeuksellist

Tässä ja nyt, mun elinaikana

Etten vanhan kadu sitä miten elin aikanaan

Se tulee vastaan vielä

Ne tulee kostaan, mä tiedän

Ja jos mut joskus täält viedään

Jättäkää mun nimi histori-a-a-aan

Histori-a-a-aan, histori-a-a-aan

Historia-a-aan

Se tulee vastaan vielä

Ne tulee kostaan, mä tiedän

Ja jos mut joskus täält viedään

Jättäkää mun nimi histori-a-a-aan

Histori-a-a-aan, histori-a-a-aan

Historia-a-aan